Kylän historiaa

Vuodelta 1696 on dokumentoituja tietoja siitä, että kylässä oli yksi talo.

Johan Johansson, joka muutti sukunimensä Johan Långforsiksi, pitkä kosken innoittamana, asutti Lankoskella tilaa, joka oli ollut hänen sukunsa hallussa aina 1700-luvulta saakka.

Johan Långforsilla oli yhdeksän lasta, joista seitsemännen, vuonna 1812 syntyneen Margaretan nai lapväärtiläinen "puukhollari" Johan Liljeblad.

Liljeblad rakennutti alueelle jauhomyllyn (nyk. kahvimylly), paperitehtaan, vesisahan ja saviastiatehtaan. Vuonna 1840 perustetun paperitehtaan kerrotaan olleen Satakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos.

Hän kuoli kuitenkin nuorena vuonna 1847 jättäen leskelleen tehtaat ja viisi lasta.


Kartta jokivarresta tehtaineen.

Ohje: Napsauttamalla kuvaa saat näkyviin suuremman version kuvasta.

Antti Ahlström oli varakkaan merikarvialaisen Yli-Kaasan talon poika. Hän kävi koulua Porissa, samassa koulussa kuin Liljebladinkin lapset. Antin veli Erkki meni kotivävyksi Liljebladin naapuriin naituaan Norrgårdin Anna-tyttären.

Joulukuussa 1850 vietettiin Lankosken Isotalossa Liljebladin lesken Margaret-rouvan ja häntä 15-vuotta nuoremman Antti Ahlströmin häitä.


Museoviraston suojelukohde, Lankosken Isotalo on nykyään asuinkäytössä.

Antti Ahlström, joka tunnetusti oli liikemies pienestä pitäen laittoi liiketoimet pyörimään. Hän rakennutti veljensä Erkin kanssa Merikarvialla kuunarin, joka pani alulle puutavaran viennin ulkomaille.

Vuosien mittaan laivoja tehtiin lisää ja vuonna 1866 valmistui Lankoski-niminen alus, joka seilasi Malagassa, Länsi-Intiassa ja Havannassa saakka.

Uutta sahaa alettiin rakentamaan myllyn yhteyteen vanhan käytyä liian hitaaksi. Kaksiraaminen saha valmistui Ahlströmin ansiosta.


Kuvassa tukinuittoa. Taustalla näkyy museosilta ja joen rannalla saharakennus.

Ohje: napsauttamalla kuvaa saat näkyviin suuremman version kuvasta.

Antti osti Lankosken tilan ja liiketoimet vaimonsa lapsilta, jotka myivät osansa mielellään peläten isäpuolensa hävittävän kaiken kuitenkin.

Antti Ahlström muutti myöhemmin huonojen yhteyksien takia ensin Poriin ja sitten pysyvästi Noormarkkuun, asuttuaan Lankoskella 22 vuotta.